Laura Laabs: Romaani Itä-Berliinistä ja unohdetuista identiteeteistä

Laura Laabs: Romaani Itä-Berliinistä ja unohdetuista identiteeteistä

Laura Laabs on esikoisromaanillaan *Adlergestell* luonut kirjallisen teoksen, joka juurtuu syvälle hänen omaan elämäkertaansa, vaan myös valaisee itäsaksalaisen identiteetin monimutkaisia ​​teemoja. Itä-Berliinissä vuonna 1985 syntynyt elokuvaohjaaja ja kirjailija vie lukijat matkalle lapsuuteensa, jota leimaavat historialliset tapahtumat. Keskeisenä motiivina on kysymys siitä, missä määrin historian suuret mullistukset ovat vaikuttaneet yksilön elämään. ”Adlergestellia” kuvataan romaaniksi, joka on enemmän kuin nostalgiaa ja laskentaa – se on oman vieraantumisen ja sukujuurten jälkien etsimistä, jotka ankkuroituvat menneisyyteen, joka on yhtä tapahtumarikas kuin ongelmallinen. news.at raportoi.

Tarina seuraa kolmea tyttöä – Lenkaa, Chalinea ja ensimmäisen persoonan kertojaa – jotka kasvavat Itä-Berliinissä vuoden 1990 tienoilla ja selviävät elämän haasteista muurin murtumisen jälkeen. Heillä on suuria unelmia ja he haluavat ottaa elämänsä omiin käsiinsä, mutta kohtaavat pian vapautensa rajat. Näiden mullistusten vaikutukset ja niiden jatkuvat toiveet kuvataan romaanissa vaikuttavasti. Päähenkilöiden kokemukset on upotettu historialliseen kontekstiin, joka on tärkeä monille itäsaksalaisille ja heijastelee monimutkaista suhdetta heidän omaan identiteettiinsä. Klett-Cotta mukaan romaani on suunniteltu "jälleenyhdistymisen jälkeiseksi romaaniksi", joka yhdistää tuon ajan todellisuuden nykyajan konflikteihin.

Identiteetin etsintä

Laabin tarinan keskiössä on yksilöllinen identiteetin etsintä, joka on äärimmäisen räjähdysmäistä, kun otetaan huomioon Saksan nykyinen poliittinen muutos. Ensimmäisen persoonan kertoja, joka on kotoisin antifasistisesta perheestä, käsittelee monien ympärillään olevien ihmisten ajautumista poliittiseen suuntaan, joka ei ole samaa mieltä hänen omien uskomistensa kanssa. Kotikaupungissaan AfD sai 47 prosenttia äänistä, mikä on hälyttävä tosiasia ja herättää kysymyksiä yhteiskunnallisista muutoksista.

Barbara von Lapdogs toi esiin nämä ongelmat ja valotti analyysissaan sitä, että itäsaksalainen identiteetti koetaan usein puutteelliseksi ja syrjäytyneeksi. Monet itäsaksalaiset tuntevat edelleen olevansa "toisen luokan ihmisiä". Tämä ambivalenttinen suhde menneisyyteen ja paikan etsiminen nykyhetkessä on keskeistä itäsaksalaisen identiteetin ymmärtämisessä, kuten bpb.de osoittaa. Laabin romaani tarjoaa tärkeän panoksen tähän keskusteluun henkilökohtaisen näkökulmansa sekä historiallisten tapahtumien ja yksittäisten kohtaloiden välisen yhteyden kautta.

Itä-Saksan muistot ja niiden vaikutus

Laura Laabs ei esitä työssään vain omaa näkökulmaansa. Romaanisi käsittelee myös Itä-Saksan muistokulttuuria. Isovanhempien - isoisoisän pikkunatsirikollisena ja isoisän toimittajana ja DDR:n salaisen palvelun epävirallisena työntekijänä - muodostava rooli valaisee menneisyyden yksilöllisiä ja kollektiivisia varjoja, jotka vaikuttavat edelleen nykyhetkeen. Nämä perheen sotkeumat osoittavat, kuinka oma tarina jää usein laajemman yhteiskunnallisen tarinan varjoon.

"Adlergesell" kysyy historiallisen ja sosiaalisen kontekstin mukaisesti menneisyyden ja nykyisyyden välisestä yhteydestä ja identiteetin pysyvistä vaikutuksista yksilön elämään. Laabs asuu nyt Bad Kleinenissä Mecklenburg-Vorpommernissa ja hänellä on toinen koti Berliinissä, jossa hän työskentelee silloin tällöin tilapäisenä työntekijänä baarissa. Hän ilmentää todellisuutta, joka on tuttu monille itäsaksalaisille.

”Adlergesell” ei ole vain katsaus omaan lapsuuteen, vaan myös kriittinen tarkastelu tämän päivän sosiaalisesta tilanteesta. Romaania pidetään tärkeänä äänenä itäsaksalaisesta identiteetistä ja siellä edelleen esiintyvistä haasteista käytävässä keskustelussa.